Käännöksiä

Jo nimi kiinnosti, sekä suomeksi että alkuperäiskielellä: Girl in Translation. Kirja perustuu Jean Kwokin omiin kokemuksiin kiinalaisena maahanmuuttajana Yhdysvalloissa. Kirjassa tytön nimi on Kimberly, ja jos Tinaharkossa elettiin vaatimattomasti, nyt puhutaan oikeasti köyhistä.

Tytön täti oli hyvän naimakaupan avulla päässyt muuttamaan Hongkongista New Yorkiin. Hän järjesti muuton myös Kimberlylle ja tämän yksinhuoltajaäidille. Amerikka siinteli ihmemaana muuttajien kuvitelmissa, mutta todellisuus on karu. Asunto on torakoita vilisevä läävä, työ raskasta ja yhteisön apu puuttuu. Tätikin osoittautuu omaksuneen kovat arvot, jossa ei toisia pyyteettömästi auteta, ei edes nälkää näkeviä perheenjäseniä.

Kimberly on neuvokas ja älykäs tyttö, joka oppii nopeasti. Pian hän ottaa vastuuta toimeentulosta koulunkäynnin ohella ja auttaa äitiään tehtaassa. Äiti ei opi koskaan kunnolla englantia, joten Kimberlyn vastuulle jäävät myös kielitaitoa vaativien asioiden hoitamiset. Tosin hänellekin alkuun maailma on outo, ja kirja kuvaa sitä elävästi. Voi kuvitella, miten kummalliselta tuntuu, kun ihmiset puhuvat ”sisäsappilaitoksesta, jonne madoitutaan” tai kertovat ottavansa illanviettoon mukaan pari ”kaljua”. Sanat aukeavat aikanaan, ja Kimberly aikuistuu rankimman kautta, yksin ponnistellen. Koulukaverit tai opettajat eivät aavistakaan, millaisista oloista hän tulee aamuisin kouluun ja miten iltansa viettää.

Koulu on tytön pelastus. Hän pärjää, ja sitä kautta rakentaa elämäänsä. Mutta uskon, että lapsuuden rajut kokemukset vaikuttavat koko loppuiän. Voiko koskaan tuntea olevansa samanvertainen kuin muut, pystyykö ikinä rentoutumaan ja olemaan huolehtimatta? Iloakin on, onneksi nuorilla riittää kestävyyttä ja energiaa myös ystävystymisiin, ihastumisiin ja seurusteluihin. Terävästä älystä huolimatta tai sen ansiosta Kimberlyltä onnistuu sosiaalinen puoli hyvin sekin. Välillä tuntuu, että toinen sukupuoli on liiankin kiinnostava ja toimii korvikkeena muulle, mitä elämästä puuttuu. Hyväksytyksi tulemisen tarve on suuri.

Kimberly/Jean osoittaa suorastaan suomalaista sisua; olisi hauska tietää, miten hän toimii aikuisena. Jos määrätietoisuus ja tarmokkuus ovat todenmukaisia, hän on varmasti menestyjä ja pärjäisi missä tahansa.

Yksi yhteen elämäkerta tämä ei ole, vaikka perustuu omiin kokemuksiin niin paljon, että kirja on todentuntuinen ja koskettava. Karmeinta on se, että maahanmuuttajien kokemukset ovat samantyyppisiä edelleen, eikä alaikäisten laiton tehdastyö tai muu kaltoin kohtelu ole häviämässä, köyhyydestä puhumattakaan. Siksi on hyvä, että tämä kirja on kirjoitettu. Se kertoo paljon arvoista eri maissa ja raottaa kulttuurien eroja, myös ihmemaan hyviä ja huonoja puolia, toisaalta itämaista suhtautumista. Kirja on itsekin sekoitus realismia ja jonkinlaista sievää kaupallista paketointia. Amerikkalainen kustantajan tehokkuus kohtaa itämaisen kurjuuden. On hyvä muistaa, että tällaisessakin maailmassa me elämme.

Jean Kwok: Käännöksiä. Bazar 2011.